Tunnetko itsesi

vai teetkö itsestäsi artikkelia lehteen.

Avaatko haastattelijalle ulko-ovesi

annatko hänen näpsiä kuvia kodistasi.

Kuvitteletko istuvasi sohvalla kauniina ja rauhallisena

ottamaan vastaan sinulle esitettyjä kysymyksiä.

Vastailetko avoimesti vai pidättyvästi arkaluonteisiinkin kysymyksiin.

Jos tämä kaikki olisi totta ja sinä olisit antanut itsestäsi miltei täydellisen kuvan

olisi se sittenkin petos ja valhe.

Kun haastattelija on poistunut ja olet yksin

voit purskahtaa nauruun tai itkuun,

mikä nyt tilanteesi onkaan.

Ei kukaan pysty antamaan itsestään täysin aitoa kuvaa.

Ulkoapäin seesteinen tai iloia pursuva

on sisältä ihan muuta.

Isä, sinä tunnet minut ihan kokonaan.

Näet haavani ja arpeni, joita muut eivät näe.

Isä, sinua minä kaipaan

kaipaan syliäsi ja rakastavn, armahtavan katseesi hoitoa

joka lävistää sydämeni vereslihalle.

Sinua halajan ja hapuilen

haron sormillani ilmaa, jotta tavoittaisin sinut ihan kokonaan.

Mutta sinä kätkeydyt, piiloudut katseeltani.

Sitten sinä tulet voimalla ja täytät minut niin, että maailma jysähtää.

Olet totta

olet totta minulle ja jokaiselle joka sinua etsii.

Sinä olet haastattelija jolle minun on oltava totuudellinen

sillä sinä olet kaikkialla ja näet ja tunnet minut ihan kokonaan.

On suurenmoista, että olen juuri tällainen

sinun rakkautesi kohde

sinun silmäteräsi.

Sinulle olen läpinäkyvää kristallia

ja rakkautesi kirkkaus saa minutkin hehkumaan

ja loistamaan valoasi.